DOC A

Kangasniemen kunnan viestintästrategian lukeminen herätti minussa monenlaisia ajatuksia. Ja vaikka kirjallisuudentutkijan koulutuksen saaneena (ammatti)lukijana luentani pysähtyi analysoimaan joka ainoaa riviä, yritän olla näissä muutamissa sanoissani ytimekäs.

Jos kunnan viestinnän perustaksi on annettu missio ”Aikaansaavuutta kuntalaisten hyväksi!”, kysyisin heti ensimmäisenä Huuhtimäen, Häppälänmäen ja Makkolan asukkailta: ”Mitä koet kunnan saaneen aikaan hyväksesi kuluneen parin vuoden aikana?”

Kysyisin heiltä myös, onko kunta onnistunut mielestäsi viestinnän tavoitteissaan

1. kertoa ja kampanjoida,
2. osallistua ja osallistaa,
3. palvella ja neuvoa?

Vastausta voi etsiä seuraavilta riveiltä:

Kuulin Huuhtimäellä muutama viikko sitten, että osa alueen asukkaista sai ”tietoa” Huuhtimäen hankkeesta sähköpostiinsa tai postilaatikkoonsa vasta vuodenvaihteessa (!) Rambollin ja Suur-Savon Sähkö Oy:n asukaskyselyn mukana – vaikka hanketta on edistetty julkisesti kohta kaksi vuotta.

Mutta onko Kangasniemen kunta omalta osaltaan varmistanut tai yrittänyt varmistaa missään vaiheessa millään tavoin, onko tieto hankkeesta tavoittaneet heitä, joita hanke ensisijaisesti ja eniten koskettaa?

* * *

Kangasniemen kunnan mukaan viestinnän johtaminen on kunnanjohtajan vastuulla, ja viestintävastaavalla on ”itsenäinen asema viestinnän linjausten toteuttamisessa” ja käytännön hoitamisessa, muun muassa verkkosivujen ja someviestinnän päätoimittajana.

On hyvä, että kunnan kotisivuilla ja Facebook-sivuilla julkaistaan kauniita valokuvia ja toivotetaan hyvää huomenta ja päivää.

Mutta pitäisikö kunnan huolehtia myös siitä, että tieto kuntalaisten omaisuutta ja lähiympäristöä koskevista suuren mittaluokan hankkeista tavoittaisi heidät, joita hankkeet ensisijaisesti koskettavat?

Kaikkien kuntalaisten tavoittaminen on haasteellista mutta ei mahdotonta —onhan kunnalla oletettavasti kaikkien kuntalaisten yhteystiedot. Nykyään puhelinnumero ja sähköposti löytyy lähes tulkoon jokaiselta. Ja jos konsulttiyhtiö on tavoittanut lähes kaikki kotitaloudet Huuhtimäen alueella, luulisi myös kunnan tavoittavan kuntalaisensa vaikkapa sähköposti- ja tekstiviestillä, jos halua tavoitettavuuteen ja aikaansaavuuteen olisi.

* * *

Kuntalaisille tai vähintään hankealueen asukkaille suunnattu tiedottaminen loksahtanee Kangasniemellä osaksi valmistelu- ja päätöksentekoviestintää sekä muutosviestintää, josta löytyy useita huomionarvoisia kohtia, tässä niistä kaksi:

”Asioiden niin vaatiessa ja tullessa valmisteille on kuntalaisille annettava mahdollisuus kertoa mielipiteensä. Osallistumisen tavat valitaan niin, että kaikilla kuntalaisilla on mahdollisuus vaivattomasti ja vaikuttavasti käyttää niitä.” (Valmistelu ja päätöksenteko)

”Muutosviestinnällä vaikutetaan asenteisiin ja vakiintuneisiin ajattelutapoihin. Viestinnässä tulee ottaa huomioon ihmisten tunteet.” (Muutosviestintä)

Miten on — ovatko tammikuussa asukaskyselyn saaneet henkilöt tienneet ja osanneet käyttää hyväkseen ”mahdollisuuttaan kertoa mielipiteensä” viime vuonna?

Entä mihin kunta pyrkii muutosviestinnällä, jolla ”vaikutetaan ajattelutapoihin ja asenteisiin?”

Onko se esimerkiksi sitä, että paikallislehti lähettää kuntaan saamansa mielipidekirjoituksen, ennen kuin mielipidekirjoitusta on edes julkaistu, jotta tuulivoimahanketta edistävät tahot voivat kirjoittaa vastineensa samaan numeroon, jossa mielipidekirjoitus ensi kerran julkaistaan?

Tällaisiakin tarinoita kuulee Kangasniemellä.

* * *

Kunnan kotisivuilla ilmoitetaan, että ”kunnan ylin johto antaa muutokselle kasvot”. Eli onko kunnanjohtaja Kainulaisella muutoksemme kasvot, Kimmon kasvot, ja tarkoittaako tämä sitä, että kunnanjohtaja ei ”pysty” Suur-Savon Sähkön Energiasäätiön valtuuskunnan jäsenenä jääviytensä takia julkilausumaan mitään esimerkiksi Huuhtimäen hankkeeseen liittyvää?

Toisin sanoen: antaako kunnanjohtajan ”jäävi” vaikeneminen kasvot kunnan muutosviestinnälle Kangasniemen historian yhdessä suurimmassa rakennushankkeessa?

Ehkä asia ei ole näin, vaikka se kyllä sopisi kangasniemeläiseen hyssyttelyn kulttuuriin. Siihen, että muutamien mielestä epäkohdista ja ongelmista on parempi vaieta kuin keskustella julkisesti.

Vaikenemiseen liittyy tietenkin myös se tosiasia, että mitä vähemmän kuntalaisille annetaan tietoa, sitä tietämättömämpinä meitä yritetään pitää.

Onhan kaikilla osapuolilla työrauha, kun kodeistaan, omaisuudestaan ja ympäristöstään huolestuneet kuntalaiset eivät ole kritisoimassa, eikä turhia kysymyksiä esittämässä.

* * *

Entä missä Kangasniemen kunta viestii?

Kotisivuillaan, sähköpostissa, Kangasniemen Kunnallislehdessä, ilmoitustaulullaan ja virallisissa sometileillään – sekä vapaa-ajan asukkaille Facebookin Kangasniemi-foorumilla.

Mutta jos Facebook-ryhmä Kangasniemi-foorum toimii kunnan viestintäkanavana, antaako kunta siunauksensa Kangasniemi-foorumin sensuurille – mitä monet kuntalaiset ja kausiasukkaat jaksavat toistuvasti ihmetellä.

”Paha karma!” kuten eräs journalisti Kangasniemi-foorumista totesi.

Päätän tämän lyhyen pika-analyysin Otto Mannisen (1872–1950) säkeisiin, joita kunta sivuillaan siteeraa, tarjoten osuvan kuvauksen siitä, mihin sensuroiva viestintästrategia pahimmillaan johtaisi — tasatyhmyyteen:

Kaikk´ yht´ ovat, ei eri ryhmiä, eri viisait´ ei, vaan tasatyhmiä.

Mielestäni kunnan viestintästrategia ja ennen kaikkea viestintätapa pitää päivittää monin verroin nykyistä avoimemmaksi sekä kuntalaisia huomattavasti paremmin saavuttavaksi.

Aiheesta lisää myöhemmin ennen äänestyspäivää.

Filosofian tohtori, toimittaja + kuntavaaliehdokas
Samuli Arkko