Tein kolme viikkoa (ma 10.3.) sitten kuntalaisaloitteen, jossa esitän, että Kangasniemen tulisi määritellä tuulivoiman suojaetäisyydeksi 10 kertaa tuulivoimalan kokonaiskorkeus. Aloite julkaistiin Kuntalaisaloite.fi:ssä 12.3.
Maanantaina 10.3. kaksi hankasalmelaista valtuutettua, Ari Leinonen ja Piia Isännäinen, jättivät Hankasalmen valtuustossa aloitteen, jossa he esittävät, että naapurikuntien tuulivoimalat eivät saa sijaita kolmea kilometriä lähempänä Hankasalmen asutusta.
Se oli ilahduttava uutinen kuntarajan takaa.
Niinpä otin heti tuolloin yhteyttä Leinoseen ja kysyin, että mitäpäs jos kirjoitettaisiin mielipidekirjoitus Keskisuomalaiseen, koska olemme tästä asiasta yhtä mieltä. Leinonen suostui.
Linkki mielipidekirjoitukseemme ”Kangasniemestä kärsivät jo naapuritkin” (18.3.) on lyhykäinen. Isoissa lehdissä kun ei mielipidekirjoituksille tilaa paljon tarjota edes netin puolella. Mielipidekirjoituksemme oli tällainen:
* * * *
Kangasniemestä kärsivät jo naapuritkin (KSML, 18.3.)
Tuulivoima ei useinkaan ole yhden kunnan sisäinen asia. Etenkään jos voimaloita suunnitellaan ja rakennetaan kuntien rajoille.
Esimerkiksi Kangasniemen tuulivoima-alueista kahta suunnitellaan Keski-Suomen rajan pintaan. Makkolan aluetta Toivakan rajalle, Häppälänmäen aluetta Hankasalmen rajalle. Kolmas tuulivoima-alue, Huuhtimäki, sijaitsisi 14-15 kilometriä molempien naapurien rajoista.
Viime syksynä Toivakan ja Hankasalmen kunnanjohtajat ilmaisivat huolensa liian lähelle kuntaansa suunniteltavasta tuulivoimasta. Toivakassa on päätetty muutenkin pysyä tuulivoimasta erossa. Etusijalla ovat kuntalaiset, niin nykyiset kuin tulevat, ja niinpä Toivakassa toivotaan, ettei heidän tarvitsisi kärsiä myöskään kuntanaapurinsa voimaloista.
Melusaaste, välkehaitat ja maisemahaitat eivät tunnetusti kuntarajoja tunne.
Lisäksi tuulivoimalat ovat riski pohjavesille, kuten Hankasalmen kunnanjohtaja Matti Mäkinen syksyllä korosti. Kangasniemen Häppälänmäki sijaitsee hankasalmelaisille tärkeän pohjavesialueen tuntumassa, jota tuulivoimaloiden perustuksiin tarvittavan harjateräksen (noin 200.000 kg) korroosio voi ajan myötä uhata.
Lisäksi jokainen tuulivoimala hörppii vuoden, muutaman välein puoli tuhatta litraa hydrauliöljyä. Voimaloista voi siis ajan kuluessa levitä maaperään muutakin kuin ruostetta ja satoja kiloja mikromuovia.
Etelä-Savon Maakuntaliitossa ja Kangasniemen kunnassa ei naapurien huolille kuitenkaan anneta arvoa. Mutta eipä Kangasniemellä välitetä omienkaan huolista.
Edes suojaetäisyyttä asutukseen ei Kangasniemi ole määritellyt. Todennäköisesti siksi, että riittävä suojaetäisyys vesittäisi tuulivoimasuunnitelmat – ja pelastaisi kangasniemeläiset sekä rajan pinnassa asuvat toivakkalaiset ja hankasalmelaiset tuulivoiman haitoilta.
YK:n turvallisuusneuvoston veto-oikeus on naurettavuuteen asti ontuva vertauskohde, mutta pitäisikö tuulivoimabuumin silpomassa Suomessa kunnille antaa veto-oikeus, jolla kuntalaistensa perusoikeuksia puolustavat kunnat voisivat estää kuntarajojensa takaa aiheutuvat ympäristöhaitat?
Maalaisjärjen ja empatian pitäisi mielestämme riittää.
Tosin miten Toivakan ja Hankasalmen kaltaiset järkikunnat voivat kuntalaisiaan suojella, jos kuntarajan takana vallankahvaa vääntää tuulivoimalobbaajien joukkio, jolle Maakuntaliiton visio ja Suur-Savon Sähkö Oy:n halu ovat tärkeämpiä kuin kuntalaisten kotirauha ja hyvinvointi?
Samuli Arkko ja Ari Leinonen
Arkko on sitoutumaton kuntavaaliehdokas Kangasniemeltä, ja Leinonen on perussuomalaisten kuntavaaliehdokas Hankasalmelta
DOC A 